Hankkeet

Menneet hankkeet

Runon Turun valloitus

Runon Turun valloitus -hankkeessa Kirjan talo tuo lavarunouden klubeilta turkulaisiin maisemiin. Olemme kutsuneet Turkulaisia runoilijoita esittämään itselleen merkityksellisiä, Turkuun kytkeytyviä runoja. Projektissa teemme tunnetuksi turkulaisia runoilijoita ja turkulaista sanataidetta. Runovideoita hyödynnetään Turun kulttuuri-identiteetin esittelyssä ja markkinoinnissa, sekä sanataiteen sanoman edistämisessä yleisesti. Videot ovat myös monikielisiä, jolloin ne ilmentävät monikulttuurista ja kansainvälistä Turkua.

Turkulaisen tyttörunouden työpaja

Turkulainen runokenttä on varsin maskuliininen, niin julkaistun runouden, kuin esittävänkin runouden osalta. Turkulaisen tyttörunouden työpaja tahtoo tietoisesti puuttua sukupuolten epäsuhtaan luomalla tilan, jossa tytöt ja naiset tai sellaisiksi itsensä määrittelevät voivat kokoontua runouden äärelle. Työpajan sisältönä on runouden kirjoittaminen, jakaminen, esittäminen ja kehittäminen, sekä tuikitärkeä runouden olemuksen pohtiminen. Ajatuksena ei ole tuottaa naiserityistä taidetta, vaan luoda turvallinen tila, jossa voi heittäytyä runouden maailmaan, saada vastakaikua, palautetta ja keskustelua omista teksteistään. Työpaja on kaksikielinen (suomi-ruotsi), suunnattu 18-25 vuotiaille ja kulminoituu Tyttörunoklubiin, joka on osana Runoviikko-festivaalia.

Turun runokartta

Turun Runokartta -nettisivustoa toteuttaa Runoviikko ry yhteistyössä Kirjan talon kanssa ja Turku 2029 säätiön apurahan turvin. Turun Runokartta on lyyrinen matkaopas turkulaisiin paikkoihin, historiaan, maisemiin ja olotiloihin. Karttapohjalle on merkitty eri kohteisiin liittyviä runoja, joita kuka tahansa voi lukea ilmaiseksi. Se on myös jatkuvasti täydentyvä kokoelma uutta turkulaista runoutta.

Muistopeli

Muistopeli on yhteisöllinen taideteos ja muotokuva kunnasta, kaupunginosasta, paikasta, tilasta, yhteisöstä tai henkilöstä. Muistopelin vaikuttavuus ja teoksellisuus lähtee kohtaamisista, tiivistyy korttipakaksi ja jatkaa elämäänsä pelattuna pelinä.  Ensimmäinen Muistopeli toteutettiin Pansiosta. Turun kaupunki on tämän jälkeen tilannut Muistopelit Runosmäestä, Lausteesta ja Halisista. Muistopelissä tallennetaan kaupunginosan tai kunnan asukkaiden tarinaa ankkuripaikkojen ja -tapahtumien ympäriltä kerätystä puheesta. Kirjan talo on toteuttanut Muistopelin myös Kotikunnas muistisairaiden asumisyksikölle ja one to one -version Muistopelistä kymmenen kotona asuvan muistisairaan kanssa heidän elämäntarinoistaan.

Muistopeliä toteuttaa ja hallinnoi Kirjan talo. Vastuutaiteilijoina toimivat teatteriohjaaja ja -pedagogi Venla Luoma, teatteri-ilmaisun ohjaaja Maiju Tainio, sanataiteilija Eevastiina Kinnunen ja valokuvaaja-graafikko Jussi Virkkumaa. Muistopeli on Kirjan talolle rekisteröity tuotemerkki. Muistopeli on lähtöisin HUMAK:lle palveluna vuonna 2017 toteutetun Lähellä lähiössä -hankkeen osasta. Ensimmäinen Muistopeli toteutettiin Pansiosta.

Turun kaupunki on tämän jälkeen tilannut Muistopelit Runosmäestä, Lausteesta sekä Halisista. Muistopelissä tallennetaan kaupunginosan tai kunnan asukkaiden tarinaa ankkuripaikkojen ja -tapahtumien ympäriltä kerätystä puheesta. Vuonna 2018 Muistopeli toteutettiin Kotikunnas muistisairaiden asumisyksikölle. Tämä Muistopeli toteutettiin osana asumisyksikön 70-vuotisjuhlavuotta ja tarkoituksena oli tallentaa identiteettiä ja kuulla asukkaiden ääntä elosta Kotikunnaassa. Kotikunnas käyttää Muistopelejä päivätoiminnassa, yhteistyölahjoina ja esittelynä tuleville asukkaille sekä sukulaisille.

Vuosina 2018 ja -19 Kirjan talo toteutti 10 kotona asuvan muistisairaan kanssa one to one -version Muistopelistä. Prosessissa tallennettiin kohteen kertoma elämäntarina Muistopeliksi kuudella haastattelukerralla. Ajatuksena oli myös kokeilla, voisiko Muistopeli toimia kotona olevan muistisairaan elämänlaadun kohottajana, sekä sitä kautta hoitokotiin ja kalliiden kustannusten hoitoyksiköihin siirtymän viivyttämisessä. Sekä tulokset että kiinnostus konseptia kohtaan olivat pienestä otoksesta huolimatta lupaavia. Siirryttäessä asumisyksikköön Muistopeli tarjoaa henkilökunnalle hoitokertomuksia syvemmän tavan tutustua uuteen asukkiin.

Olemme kiinnostuneita toteuttamaan hankkeita erilaisten toimijoiden kanssa. Erityisosaamisemme on aina ollut osallisuus ja kulttuurihyvinvointi. Jos olet kiinnostunut hankeyhteistyöstä kanssamme, ota meihin yhteyttä!

Päättyneet hankkeet

DUUNI – Vanhemmuuden taidot työelämävahvuudeksi

  

DUUNI – vanhemmuuden taidot työelämävahvuudeksi oli valtakunnallinen hankekokonaisuus nuorten vanhempien työelämävalmiuksien vahvistamiseksi hyödyntämällä ja kehittämällä kulttuuri- ja liikunta-alojen kolmannen sektorin toimijoiden osaamista. Kohderyhmänä olivat nuoret vanhemmat (n.16-29-vuotiaat), jotka ovat tulleet vanhemmiksi nuorella iällä, toisen asteen koulutus on jäänyt suorittamatta tai he ovat jääneet kotiin lasten kanssa vanhempainvapaan jälkeen. Pidempään kotona oltuaan he ovat vaarassa pudota pois työmarkkinoilta tai jatkokoulutuksen ääreltä.

Hanke toteutettiin yhteistyössä oppilaitosten, julkisten palvelujen ja kolmannen sektorin toimijoiden kesken. Kulttuuri- ja liikuntayhdistykset (Kirjan talo – Bokens hus ry & Liiku, alueelliset kulttuuri- ja liikuntatoimijat) tuottivat osaamisen sekä hankkeen sisältöpalvelut (esittävä taide ja liikunta) että e-valmennuksen sisältöihin yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

Mielen tarinat -hanke – Luova toiminta toipumisen tukena

Mielen tarinat -hankkeen ryhmissä jaettiin kokemuksia, tehtiin taideharjoitteita, kirjoitettiin, kuvitettin ja kuviteltiin reittejä omannäköiseen tulevaan. Ryhmien osallistujat ovat toipumassa sairaudesta tai vaativasta elämänvaiheesta ja ryhmässä etsittiin yhdessä uutta suuntaa. Ryhmiä ohjasivat sanataiteilijat Marko Laihinen, Elina Laine ja Veera Lehtola, joilla on vuosien kokemus monitaiteellisten taideryhmien ohjaamisesta sekä kokemusasiantuntijat Petteri, Minka ja Annaliina, jolle oman tarinan pohtiminen ja näkyväksi tekeminen on tuttua. Kirjallisuustieteen dosentti ja kirjallisuusterapeutti Päivi Kosonen ja  psykoterapeutti Tarja Koffert toimivat sekä kouluttajina että työnohjaajina työskentelyjakson aikana sekä tukivat ohjaajia menetelmän soveltamisessa.

Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry:n nimi on lyhenne sanoista itsetuntemus, turvallisuus ja uudistuminen. Tämä oli myös Mielen tarinat –hankkeen teema. Hankkeessa koulutimme sanataiteilijoita ja kokemusasiantuntijoita tarinalähtöisten menetelmien käyttöön vertaisryhmien ohjauksessa. Ryhmien ohjaamisen rinnalla menetelmää hiottiin edelleen välitettäväksi kokemusasiantuntijoiden tai vertaisohjaajien taidetyövälineeksi. Hankkeessa kehitetty narratiivinen menetelmä on siirrettävissä eteenpäin uusille paikkakunnille ja tekijöille. Mielen tarinat -hankkeen toteuttavat yhteistyössä Kirjan talo – Bokens hus ry ja Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry. Hanke sai rahoituksen Taiteen edistämiskeskuksen Taiteen hyvinvointivaikutukset -momentista.

Maestron ja Fiktion Kiertävä tanssikoulu

Maestron ja Fiktion Kiertävä tanssikoulu! oli Kirjan talo – Bokens hus ry:n hanke, jossa rahoittajana toimii Maaseudun kehittämisyhdistys Leader Varsin Hyvä. Kiertävä tanssikoulu! –hankkeessa tarjottiin lapsille musiikkiteatterin keinoin osallistavassa ja hauskassa muodossa tietoa sekä kokemuksia kansantansseista, suomalaisista kansantanssien ja kansanmusiikin perinteistä sekä laajemmin Suomen kulttuurihistoriasta. Esityksen avulla tutustuttiin tasokkaan soiton myötä myös lukuisiin aihepiiriin kuuluviin soittimiin, kuten yksiriviseen haitariin, esseharppuun, klarinettiin sekä moniin lauluihin.

Esityksen lisäksi alakouluikäisille oli tarjolla työpaja, jossa tehtiin oppitunnin aikana yhdessä luokan oma sanoitus rekilaulun malliin ja kehitettin siihen piirileikkikoreografia. Toista, seniori-ikäisille ja erityisryhmille tarkoitettua osallistavaa ja räätälöitävää esitysmuotoa toteutettin yksityisissä ja kunnallisissa palvetutaloissa sekä kylätaloilla. Yleishyödyllinen kulttuurihanke kesti maaliskuusta 2018 maaliskuuhun 2019 ja tarjosi Maestron ja Fiktion Kiertävä tanssikoulu! -esityksiä ja työpaja-vaihtoehtoa maksuttomasti kaikille Leader Varsin Hyvä ry:n -alueen kuntien päiväkodeille, kouluille ja kirjastoille.

Päivän rytmit – Sanan tahdit

Syksyllä 2016 Kirjan talo järjesti Muistihoivaloru-työpajan yhdessä sanataiteilijoiden, Otso-kodin ja Tammikodin henkilökunnan edustajien kanssa. Työpajan loru-, rytmi- ja mitta-asiantuntujana ja alustajana toimi kirjallisuuden väitöskirjatutkija Lena Gottelier. Pajassa hahmottui asukashoivakodin ja päivätoiminnan erot palvelutarpeissa. Näitä tarpeita kohdattiin muotoilemalla kaksi erillistä hanketta eri rahoittajille, Loru vieköön -hanke muistisairaiden hoivakotien tarpeisiin ja Päivän rytmit – Sanan tahdit päivätoiminnan loruvirkistykseksi.

Päivän rytmeissä ja sanan tahdeissa oli kyse sanataidevälineistä ja yhteisöstä. Sanataiteilijat toivat tietonsa ja taitonsa lorujen, laulujen, sananlaskujen ja ohjaamisen osalta Tammikodin ohjaajien ja muun henkilöstön käyttöön. Yhdessä toimien rakennettiin hankkeen aikana Tammikodille uusi rytmiselle kielenkäytölle herkkä ympäristö, missä lorutartuntojen saaminen on aikasempaa odotetumpaa. Loruttelevat sanataidepajat tuotiin Tammikodin arkeen ohjelmallisina tuokioina joissa osallistettiin päivätoiminnan kävijöitä ja ohjaajia leikkimään yhdessä sanoilla hoidon tueksi. Päivän rytmit – Sanan tahdit oli luonteeltaan pilottihanke, jotenka erilaisten tarkennettujen pajamallien luominen hankkeen aikana on mahdollista. Hankkeen suunnittelussa kävi ilmi myös tarve toiminnan riittävästä toistosta ja kestosta. Kirjan talolta löytyi taiteilijapoolinsa kautta valmius toimittaa kolme pajaa viikossa. Hankkeen koordinaattorina toimii Kirjan talon toiminnanjohtaja ja yhteisöpedagogiopiskelija Petri Tähtinen.

Satutandemi – monikielistä sanataidekoulutusta maahanmuuttajille

Satutandemi -hankkeessa järjestettiin sanataidekoulutusta maahanmuuttajataustaisille henkilöille, jotka työskentelevät lasten ja nuorten parissa. Koulutuksessa annetiin heille valmiuksia hyödyntää sanataidetta ja lastenkirjallisuutta omassa työssään. Koulutus sisälsi työskentelyjakson, jonka aikana tutkittiin ja kehitettiin monikielisen sanataideopetuksen mallia.

Koulutuksen jälkeen oli mahdollisuus hakea mukaan työssäoppimisjaksoon. Jaksoon valittiin erillishaulla kahdeksan osallistujaa, jotka ohjasivat työparin kanssa monikielisiä satutunteja ja sanataideryhmiä kirjastoissa. Koulutuksen toteuttivat yhteistyössä Turun Sanataideyhdistys, Kirjan talo – Bokens hus ry, Taiteen edistämiskeskuksen Lounais-Suomen toimipiste ja Turun kaupunginkirjasto.

Sanatrapetsi – työtä ja hyvinvointia sana- ja esittävän taiteen keinoin

Sanatrapetsi -hankkeen tarkoituksena oli edistää luovaa taloutta Varsinais-Suomen alueella kehittämällä Kirjan talon palvelutuotteita ja niiden markkinointia. Hanke toteutettiin Kirjan talon, Turun sanataideyhdistys ry:n ja Varsinais-Suomen näyttämö- ja esitystaiteen yhdistys Framil ry:n yhteistyönä. Pääkehityskohteina olivat Työnsana -työhyvinvointipalvelut. Rahoitus tuli opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

Rakennemuutos ja yksilön kokemus

Rakennemuutos ja yksilön kokemus -hankkeessa tuotiin esiin ja tutkittiin elinkeinorakenteessa tapahtuneiden muutosten inhimillisiä ulottuvuuksia taiteen keinoin. Hankkeessa tarkasteltiin sekä makrotason rakenteiden vaikutusta ihmisten arkielämään että mikrohistoriallisten prosessien kytkeytymistä koko yhteiskuntaa koskeviin rakennemuutoksiin. Yksilöiden kokemukset ja tarinat tuotiin esiin tiloissa, joiden käyttötarkoitus on muuttunut rakennemuutosten seurauksena, tai jotka symboloivat muutosta. Hanke vei taidetta uusiin ja yllättäviin tiloihin ja antoi mahdollisuuden kokea ne totutusta poikkeavalla tavalla.

Hanke toteutettiin monitaiteisena tapahtumasarjana ympäri Varsinais-Suomea vuoden 2013 aikana. Tapahtumapaikkoja oli kahdeksan: Laitila, Mynämäki, Kustavi, Loimaa, Parainen, Somero, Salo ja Turku. Kullekin paikkakunnalle valittiin nimikkotaiteilija ja paikallinen kummi tai kummiryhmä. Ryhmä valitsi alueeltaan rakennemuutosta symboloivan tilan, jossa taideprojekti toteutettiin. Toteutustavat määräytyvät tekijälähtöisesti, kunkin tilan mahdollisuudet ja vaatimukset huomioiden. Hankkeelle saatiin rahoitus Koneen säätiöltä.

Kirjakaveri-hanke

Turun kaupungin EVIVA -osahankkeena toteutettu Kirjakaveri -hanke käynnistyi elokuussa 2012. Hankkeen tavoitteena oli innostaa kirjojen ja lukemisen pariin niitä ihmisiä, jotka käyttävät vähän vapaa-ajanpalveluita. Toiminta tapahtui lähikirjastoissa, ja se piti sisällään lukupiirejä, satuaamuja ja iltapäiväkerhoja.

Kisa – Kirjan talon sanataidepalvelut

Kisa -hankkeessa luotiin Kirjan talon nykyinen toimintamalli. Hankkeessa toteutettiin mm. demoina Kaarlo Kissan Satusynttärit, joka jäi Kirjan talon tuotevalikoimaan, sekä tyky-päivät Varsinais-Suomen taidetoimikunnalle, jossa oli sanataiteilijoiden lisäksi mukana Happy Heart -hyvinvointipalvelu. Näiden lisäksi Liedon kirjasto tilasi henkilöstölleen kehittämispäivän palveluna. Keväällä 2011 toteutettiin myös kolme kirjoittamisen erityiskurssia. Kisa-hankkeessa Kirjan talo vahvisti rooliaan sanataidepalvelujen tuottajana välittämällä Turun Sanataideyhdistyksen taiteilijoita, sekä investoimalla heidän osaamiseensa järjestämällä useita työtilaisuuksia. Kisan osatavoitteena oli myös Kirjan talon tietoteknisen infrastruktuurin parantaminen: Kotisivu-uudistus, sosiaalisen median huomioiminen toiminnassa, hallituksen intranet, sekä laskutusjärjestelmän luominen palveluiden välityksen keventämisesksi.

Kisa -hanke toteutettiin yhteistyössä Kapustarinta ry:n suojissa toimivan kirjoittajaryhmä Tapiirin ja Turku Burning Bridge ry:n hallinnoiman Burning Bridge Literary Agencyn kanssa. Syksyllä 2010 Kirjan talo työllisti hankkeeseen koordinaattoriksi Sanna Tulosen ja tiedotus- ja tietotekniikkavastaavaksi Samuli Laukan. Petri Tähtinen toimi vuonna 2011 Kirjan talon hallituksen puheenjohtajana keskittyen hankkeen hallintoon ja ohjaukseen. Vuoden 2011 syksyllä hanke vietiin loppuun Kirjan talon hallituksen ja Turun Sanataideyhdistyksen yhteistyönä.