Valituksessaan Kirjan talo pyytää hallinto-oikeutta arvioimaan, onko Taiteen edistämiskeskus (Taike) menetellyt sitä koskevan lainsäädännön ja hyvän hallintotavan mukaisesti, kun se on käsitellyt Kirjan talon avustushakemusta. 

”Kirjallisuutta arvioidaan edelleen herkästi kaunokirjallisuuden edistämisen kautta, vaikka kenttä on tätä huomattavasti laajempi. Taiteilija-apurahat eivät auta kirjallisuuden yhteisöjä.  Sanataide ja esittävä runous eri muodoissaan on nosteessa, mutta resursseja ei anneta. Kun kirjallisuuden eri muotoja ja yhteisöjen tekemää työtä ei tunnisteta, syntyy tilanne, jossa eri toimijoiden arvokasta osaamista ei tueta. Lukutaitotyön kohdalla tämä on katastrofi, eikä edistä Suomea lukutaidon kärkimaana”, kertoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Petri Tähtinen.

“Sanataiteen sivuuttamisen lisäksi näkemys kaunokirjallisesta työskentelystä on muutenkin vanhakantaista. Runoudessa kirjallinen työskentely ei suinkaan aina tähtää kustannettavaan käsikirjoitukseen. Ns. lavarunouden ja muun esittävän runouden (äänirunous, runoperformanssit, runodraama, runobändit) nousun myötä on tapahtunut oleellinen laajeneminen esittävän taiteen alueelle, minkä seurauksena esityspohjainen runous ja sitä tukevat tapahtumat ja yhteisöt ovat käytännössä samankaltaisten resurssien tarpeessa kuin näyttelijät tai muusikot ja teatteri- tai jazz-festivaalit. Lisäksi esim. visuaalinen runous ja digitaalinen runous kaipaavat näyttelytiloja, esitysalustoja ja -tekniikkaa. Kaikki tämä on kaunokirjallista työtä, joka olisi saatava satunnaisten hankerahoitusten piiristä osaksi kirjallisten yhteisöjen perusrahoitusta”, toteaa Kirjan talon hallituksen jäsen ja runoilija Juha Kulmala.

Kirjan talo on jo aikaisemmin pyytänyt Taikea selvittämään periaatteet, joilla taidealoja kohdellaan ja lähtökohtia toiminta-avustusten jakamiselle. Kirjan talo osoittaa valituksessaan, että Taiken ja Opetus- ja kulttuuriministeriön tavat tulkita veikkausvarojen jakoa ovat ristiriidassa keskenään. Taiteen avustuksia jaetaan veikkausvaroista.

“Vaikka ministeriö luo yksityiskohtaisen ohjauksen veikkausvoittovarojen taiteenalakohtaisista määrärahoista, olisi Taikella mahdollisuus irtaantua näistä valmiiksi määritellyistä summista. Aitoa vertailua hakijoiden kesken ei synny määrärahaohjaukseen takertumisen vuoksi. Olemme siis tilanteessa, jossa tiettyjen taiteenalojen yhteisöjen toiminnan laatua ei tunnusteta yhdenvertaisesti, vaan osaa pidetään marginaalissa”, kertoo Tähtinen.

Taike on historiansa aikana panostanut lähes kaiken saamansa lisärahoituksen esittävän taiteen yhteisöille. Kirjallisuus ja sanataide ovat tässä häviäjiä kahdella tapaa: Taike tukee kirjallisuutta pääosin henkilöapurahoin, joissa ei ole nähty kasvua, ja sitten kirjallisuuden yhteisöihinkään ei panosteta, koska kirjallisuus on viraston määrittelyn mukaan yksilötaide. Sama tilanne koskee pitkälti kuvataidetta, vaikka helsinkiläisille kuvataiteen yhteisöille kolmivuotisia avustuksia tänä vuonna jaettiinkin.

“Kirjallisuusyhteisöille ei ole myönnetty lainkaan kolmivuotisia toiminta-avustuksia, kuten muille taidealoille on myönnetty. Taikessa avustuskriteerit ja niiden perusteella tehdyt myönnöt eivät kohtaa, vaan päätöksissä on käytetty mielivaltaisuutta hakuilmoituksesta poiketen”, jatkaa Tähtinen. 

Kirjan talolla tiedostetaan taiteen rahoituksen ahtaat raamit ja siitä syntyvät haasteet. Riittämätön rahoitus ei kuitenkaan ole Kirjan talon mukaan perustelu mielivaltaisuudelle:

“Haasteet kirjallisuuden toiminta-avustusten esittelyissä ja päätöksissä ovat ilmenneet eri tavoin vuodesta 2018 alkaen. Kaikkein harmillisinta on ollut todeta eri dokumenteista, että Kirjan talon kohdalla hakemusten käsittely on ollut asiattomuuksia, leimaavaa kielenkäyttöä, ansioiden poislukemista ja asiavirheitä sisältävää”, kertoo Tähtinen.

Kirjan talon hallitus toivoo tulevaisuudessa hakemustensa yhdenvertaista kohtelua: 

“Ymmärrämme, että viraston päätökset ovat harkinnanvaraisia. Hakijalla on kuitenkin oikeus yhdenvertaiseen käsittelyyn ja myöntökriteerien toteutumisen tasapuoliseen arviointiin taiteenlajista huolimatta. Kutakin hakemusta on harkittava yhdenvertaisella tavalla”, toteaa Kirjan talon hallituksen puheenjohtaja Antti Tahkola. 

“On sääli, ettei kirjallisuuden yhteisöjen pitkäjänteistä toimintaa ja laadukasta työtä arvosteta tämän enempää. Niin kauan kuin näiden yhteisöjen taiteellinen ja kulttuurinen arvo kieltäydytään tunnustamasta ja niitä vältellään tukemasta, on niiden myös äärimmäisen vaikea toimia yhdenvertaisina suomalaisen kulttuurin kentällä”, Tahkola kertoo. 

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt sähköpostitse puheenjohtaja.kirjantalo@gmail.com.